PHPT

MIKÄ ON PHPT?

Primaarinen hyperparatyreoosi (PHPT) on perinnöllinen sairaus, joka johtaa kehon kalsiumtasojen säätelyn häiriintymiseen. Normaalisti lisäkilpirauhashormonia (PTH) vapautuu, kun veren kalsiumtaso on liian alhainen. Se aiheuttaa kalsiumin vapautumista luista, vähentää munuaisten erittämän kalsiumin määrää ja alentaa fosfaattitasoa. Sairailla koirilla lisäkilpirauhashormonia tuotetaan kuitenkin hallitsemattomasti. Tämän seurauksena veren kalsiumtaso pysyy pysyvästi koholla (hyperkalsemia), joten tätä sairautta sairastavilla koirilla korkea veren kalsiumtaso ja sen seuraukset ovat yleensä ensimmäinen merkki mahdollisesta lisäkilpirauhasen liikatoiminnasta.

Suurin osa koirien primääreistä lisäkilpirauhasen liikatoiminta tapauksista johtuu yhden tai useamman lisäkilpirauhasen hyvänlaatuisesta muutoksesta, jota kutsutaan "hyperplasiaksi" eli liikakasvuksi tai "adenoomaksi" eli rauhaskasvaimeksi. Nämä aiheuttavat rauhasen suurenemisen ja saavat sen tuottamaan lisäkilpirauhashormonia hallitsemattomasti. Pienessä osassa tapauksista (noin 5 %) lisäkilpirauhasen liikatoiminnan syynä voi olla lisäkilpirauhasten pahanlaatuinen kasvain eli karsinooma.

Sairaus ilmenee tyypillisesti vasta myöhemmin elämässä, yleensä 8 vuoden iän jälkeen. Nuorimmat sairastuneet keeshondit ovat olleet 5- vuotiaita ja vanhimmat 13. Suuri osa koirien PHPT- tapauksista havaitaan sattumalta, kun iäkkäämmille potilaille tehdään verikokeita esim. ennen anestesiaa. Näissä tapauksissa kotona ei useinkaan ole huomattu mitään kliinisiä oireita. Oireilevilla potilailla yleisin merkki on juomisen ja virtsaamisen huomattava lisääntyminen, sillä korkea kalsiumtaso estää munuaisia pidättämästä suuria määriä nestettä elimistössä. Harvinaisempia oireita voivat olla ruokahalun heikkeneminen, aktiivisuustason lasku ja oksentelu.

Primääri lisäkilpirauhasen liikatoiminta on harvinainen sairaus ja sitä voi esiintyä millä tahansa koirarodulla. Keeshondeilla sitä on esiintynyt suhteessa poikkeuksellisen runsaasti.

Keeshondeilla onkin nykyään geenitesti sairauden toteamiseksi. Sairaus on autosomaalisesti dominantisti periytyvä, mikä tarkoittaa, että jo yksi muuttunut kopio geenistä riittää taudin kehittymiseen. Keeshond on siis joko terve tai sairas tämän sairauden osalta. Kantajia ei ole. Sairaaksi todettu koira voi elää pitkään oireettomana, koska sairaus yleensä alkaa oireilla vasta myöhemmällä iällä.

GEENITESTIT

Koska keeshond on rotuna yliedustettuna roduista, joilla PHPT:tä esiintyy, on keeshondeille kehitetty geenitesti tai itseasiassa 2.

Ensimmäinen geenitesti kehitettiin Cornwellin yliopistossa USA:ssa Dr. Richard Goldsteinin tutkimusten pohjalta 2006-2008. Se oli saatavilla heinäkuuhun 2024 saakka. Sen tulokset ovat edelleen validit.

Cambridgen yliopiston Canine Genetics Centre Britanniassa julkaisi maaliskuun 2025 alussa uuden DNA-testin keeshondien primaarisen hyperparatyreoosin (PHPT) todentamiseksi. Uusi testi on "Primary Hyperparathyroidism Insertion PCR" ja sen testikoodi on PHPTQ. Testi voidaan suorittaa poskisolu- tai verinäytteestä. Tämän geenitestin voi teettää myös Labogenin kautta.

LINKIT GEENITESTIIN

https://www.cagt.co.uk/product/primary-hyperparathyroidism-phpt/

https://labogen.com/fi/2026/03/10/primaarinen-hyperparatyreoidismi-phpt-keeshondilla/

PHPT TILANNE SUOMESSA

Jalostustoimikunnalle ei ole tullut tietoa, että Suomessa olisi tällä hetkellä uusia PHPT-sairastapauksia.

PHPT GEENITESTIN TULOSTEN TALLENTAMINEN

Vaikka nykyiseen geenitestiin näytteen voi ottaa myös omistaja itse, ei se ole suositeltavaa, koska silloin ei mitenkään pystytä todistamaan, että näyte olisi juuri kyseisestä koirasta. Joten otatathan geenitestiä varten näytteet (poskisolu- tai verinäyte) eläinlääkäriasemalla ja täytätät eläinlääkärillä todistuksen näytteen ottamisesta. Todistus postitetaan näytteiden mukana tutkivaan laboratorioon. Tällöin vastauksen todistukseen/ sertifikaattiin tallentuu, että näytettä otettaessa on tarkastettu eläimen mikrosirunumero.

Suomen keeshond ry:n jalostustoimikunnalle voi toimittaa sertifikaatin geenitestin tuloksesta. Sertifikaatissa täytyy olla mainittuna, että koiran ID on varmistettu mikrosirusta eli näyte on eläinlääkärin ottama. Tulokset tallennetaan ja julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla jäsenosiossa.

JOS KOIRANI TESTITULOS ON POSITIIVINEN

Huokaise ensin syvään; muista, ettei kyseessä ole maailmanloppu; istu alas ja lue seuraavat avuksesi tarkoitetut tiedot ja toimintaohjeet.

PHPT geenitestin positiivisuus tarkoittaa, että koirasi perimästä löytyy virheellinen geenialue, jonka esiintyminen on vahvasti yhteydessä sairauden nimeltä primääri lisäkilpirauhasen liikatoiminta puhkeamiseen

PHPT geenitestin positiivisuus EI tarkoita, että koirasi oli nyt välttämättä sairas! Koiran geenit ovat syntymästä kuolemaan asti samat. PHPT sairaus puhkeaa näkyväksi ja koiran elämää haittaavaksi sairaudeksi yleensä kuitenkin vasta vanhemmalla iällä..

PHPT positiivisen, hyvävointisen koiran veren kalsiumpitoisuutta sekä munuaisarvoja kannattaa seurata säännöllisesti verinäyttein. Seuranta on tärkeää, koska PHPT sairaus puhjetessaan nostaa veren kalsiumpitoisuuden epänormaalin korkeaksi. Riittävän pitkäaikainen korkea veren kalsiumpitoisuus vahingoittaa koiran munuaisia. Usein veren kalsiumpitoisuus nousee ja ehtii pysyä hyvän aikaa korkealla ennen kuin voit huomata koirastasi juurikaan ulkoisia oireita. Kun muutokset veren kalsiumpitoisuudessa huomataan ajoissa, päästään koiraa hoitamaan aikaisessa vaiheessa sairautta. Oma eläinlääkärisi osaa auttaa sinua veren kalsiumpitoisuuden ja munuaisarvojen määrittämisessä. Kysy asiasta vaikka seuraaville rokotuksille aikaa varatessasi.

PHPT on hoidettavissa oleva sairaus. Kirurginen hoito, jossa poistetaan koiran sairastumiseen johtavat muuttuneet lisäkilpirauhaset, on koiran parantumisen suhteen suositeltava hoitomuoto.

Kannattaa kuitenkin huomioida koiran ikä ja kunto hoitoa suunniteltaessa. Jos koira on elänyt jo hyvän, pitkän elämän ja sillä on mahdollisesti vähän muutakin iän mukanaan tuomaa kremppaa PHPT sairauden lopulta puhjetessa, voi paras lähestymistapa olla hyvän tukihoidon ja mukavien eläkepäivien järjestäminen koiran kuntoa huolellisesti seuraten ja puuttuen tilanteeseen, kun koiran elämä ei enää ole elämisen arvoista.

Ja loppuun, jos koirasi terveydentila herättää sinussa epäilyksiä ja huolta, viethän koirasi eläinlääkärin tarkastettavaksi

Suomen eläinlääkärilehdessä on tänä vuonna (2026, nro 4) julkaistu kirjallisuuskatsaus primaarisesta lisäkilpirauhasen liikatoiminnasta koiralla. Tässä siihen linkki: https://sell.fi/wp-content/uploads/2026/06/Primaarinen-lisakilpirauhasen-liikatoiminta-koiralla-%E2%80%93-kirjallisuuskatsaus.pdf