KEESHONDIN ALKUPERÄ


Keeshondin alkuperämaa on Saksa, mutta rotu on ollut yleinen koko Keski-Euroopassa.
Maissa, joissa puhutaan saksaa, kutsutaan keeshondia yleisesti nimellä wolfspitz. Sitä on
käytetty ilmoittavana vahtina jokilaivoilla ja proomuilla sekä talonvahtina maaseudulla. Maalla metsästysoikeus oli suurtilanomistajilla, joilla oli lauma ajokoiria. Maanvuokraajat saivat pitää keeshondia, vahtikoiraa, jolla ei ollut metsästysvaistoa.

Nimen alkuperä

Nimen keeshond arvellaan tulevan henkilönimestä Cornelius, joskaan kees-sanan merkitys
ei ole lopulta aivan selvä. Nimi Cornelius lyhennetään yleensä Hollannissa kutsumanimeksi
Kee (äännetään kei) eli kirjain k, s on omistuspääte, ja hond on koira. Siis Koon koira. Nimen yleisyyden vuoksi se vastaa Suomessa Matti Meikäläistä, joten se voi tarkoittaa jokamiehen koira. Joka tapauksessa keeshond tarkoittaa hollannissa myös ylipäätään pystykorvaista koiraa.

Cornelius de Gyselaer oli tunnettu harmaiden pystykorvien ja tulppaanien jalostaja sekä poliitikko. Hän kuului veljensä kanssa tasavaltalaispuolueen johtoon. Kahden puolueen taistellessa vallasta ottivat kuningasmieliset tunnuksekseeni mopsin ja tasavaltalaisten tunnuksena oli keeshond. Tasavaltalaispuolue joutui häviölle, johtajat vangittiin ja hirtettiin syyllisinä valtiopetokseen. Tappion jälkeen ei ollut trendikästä pitää lemmikkinään tasavaltalaisten maskottia, joten rotu oli vähällä kuolla Hollannissa sukupuuttoon.

Englantilaiset hienostonaiset, jotka matkailivat Hollannin kanavilla, ihastuivat "proomukoiriin", toivat niitä Englantiin. Aluksi rotu rekisteröitiin nimellä "Hollannin proomukoira". Vuonna 1926 nimi vaihdettiin keeshondiksi. Englannista rotu on keeshond nimisenä levinnyt muihin maihin, erityisesti USA:han, Kanadaan, Australiaan ja Pohjoismaihin.

Keeshondin esi-isät

Saksanpystykorvat, joiden yksi muunnos keeshond on, ovat kehittyneet kivikautisesta suokoirasta (Canis familiaris palustris Rüthimeyer) ja myöhemmin esiintyneestä "paaluasutuspystykorvasta". Ne ovat Keski-Euroopan vanhinta koirarotua, josta useat muut rodut ovat kehittyneet.

Kessu tuli Suomeen

Ensimmäiset hollanninpystykorvat eli keeshondit toi Suomeen 1957 ansiokas koiranjalostaja ja - tuntija, diplomi-insinööri Lauri Vuolasvirta. Ensimmäinen kasvattaja oli tamperelainen Irene Lilja, josta tuli Suomen Hollanninpystykorva -yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja jalostusvalvoja. Yhdistyksen kotipaikka on ollut siitä pitäen Tampere. Vuonna 1990 rodun nimi muutettiin kansainvälisesti käytetyksi keeshondiksi ja yhdistyksen nimi Suomen Keeshond ry:ksi.

Keeshondeja rekisteröidään Suomessa vuosittain noin sata kappaletta. Vuonna 2007 keeshond oli tasan sadanneksi suosituin koirarotu Suomessa 126 koiran rekisteröintimäärällä! Maan koko kanta on noin 800 yksilöä. Tasainen kysyntä on antanut mahdollisuuden rodun tason ylläpitämiseen ja asettaa siitosmateriaalin valinnassa kasvattajalle korkeat vaatimukset.